Jo 99. haaste Inspiksessä! Mietin äsken että mikä oli ensimmäinen haaste johon osallituin, ja sehän oli tämä #35 Laukkuhaaste. Muistan kuinka mulla ei silloin ollut yhtään valokuvia ja en ollut skräpännyt moneen vuoteen, ja että olin innostunut skräppäyksestä vähän aikaa sitten uudestaan kun olin löytänyt korttiblogien lisäksi skräppiblogit. Ennen ko. haastetta olin kuitenkin vain haaveillut skräppäysen "uudelleen aloittamisesta", sillä nimen omaan valokuvapula piti mut erossa siitä :) Mutta kun siinä haasteessa ei ollut pakko käyttää valokuvaa, niin heti innostuin :D Tuntuu tosi oudolta että siitä on jo yli vuosi! 

  Olen tässä tämän viikon jo suunnitellut uutta sivua tuosta samaisesta aiheesta mistä edellisessä postauksessa hehkutin, eli siitä miten kaikki menee just nyt niin hyvin :) Olen päässäni koulumatkoilla jo harrastanut mentaaliskräppäystä, Xing on tehnyt postauksenkin asiasta :) Ja kun Inspiksen haaste eilen ilmestyin mietin että onko mulla telepaattinen yhteys Ellikseen kun aiheenahan oli skräpätä jut tästä hetkestä! Ihmettelin tätä kovasti, sattuipa hyvään saumaan haaste :D Tällanen sitten eilen illalla tuli väsättyä:

  Pinkkiä pinkkiä ja pinkkiä :) Halusin tähän kaikkea matskua mistä erityisesti tykkään, ja tästä tuli tavallaan ihan sellanen mitä suunnitelinkin, mutta toisaalta ihan erilainen... Ja kuvan vinoutta ei taaskaan tarvii huomata :) Teksti ja kuva on ihan tulostettuja, kuva otettu toissapäivänä, joten ainakin on ajankohtanen ;D

 Nuo paperit kuvan takana on muuten Tikkurilan värilastuista, kun kävin niitä yks päivä hakemassa, ja pitkän pähkäilyn jälkeen kun olin sen yhden valinnut niiden joukosta mietin että mitä mä näillä lopuilla, ja tähänhän ne pääty... Ja liittyhän ne tavallaan aiheeseenkin, kun mä tämän sisutamisen takia olen niin happy :) Ajattelin tähän leiskaan aluks aika pitkää journalingia siitä minkä takia mä olen niin onnellinen, mutta musta tuntuu et tätä hetkeä mä en ihan heti unohda! 

  Minä fiksuna muksuna sain jotenkin läntättyä tuon kuvan päälle teipin palan ja kun hellästi vetäsin sen irti niin jäljethän siitä jäi. Aluksi ärsytti kyllä ihan älyttömästi, mutta nyt oon sitä mieltä että se on aika kiva... en kyllä tiiä miks :)

Kukkia piti tännekin ängetä... :) 

 

 Ja laitetaan tähän nyt vielä tämä korttikin, jonka tein sille muuttavalle veljelleni :) (Pitää nyt nuoleskella sitä oikeen urakalla, ettei se vaan mun kiusaks jääkki kotiin :) Idea on röyhkeesti viety Pammulta, kun oli niin ihana kortti, ja sopiva tälle meidän Sialle :D

  Tässä vielä kuvaa sisällöstä, tämäki varmaan kuvastaa mun tunteita just nyt ;)

Ja te siellä Ikaalisissa, me täällä kotipuolessa halutaan sitten kunnon matkakertomukset! Harmi kun suunnitelmat muuttui niin en itse päässytkään mukaa... *kyynel* :)